Tarvitsen ylimielisten wannabe-nerojen koulun
Joka kevät lehdet kirjoittavat ennätysylioppilaista. Yleensä ajatellaan, että sellaiset suoritukset vaativat sosiaalisen elämän hylkäämistä. En väitä, että olisi väärin olla kateellinen. Se voi olla joskus jopa hyödyksi. Mutta inhottavinta on se kun halutaan kieltää toisen lahjakkuuden tai muun ominaisuuden olemassaolo. Hieno suoritus saatetaan tehdä jopa naurunalaiseksi. Tätähän on toki tehty niin kauan kuin koulukiusaamista on ollut olemassa. Näyttäisi siltä, että myös aikuiset tekevät sitä.
Toiset syyttävät nykyaikaa. Nykyään on koulussa niin helppoa eivätkä nykynuoret edes tottele. (Totuus: käyttäydymme paremmin kuin te nuorena. Tästä on oikein tutkimustietoa.) Tällä kertaa ei kuitenkaan voida laittaa kymmentä ”ällää” koulun ansioksi, koska 16-vuotias poika, joka ensimmäisenä Suomessa tähän pystyi, kävi kotikoulua! Jos on olemassa se ääripää, joka ei meinaa päästä edes peruskoulua läpi kovallakaan lukemisella, on oltava olemassa ainakin yksi, jonka ei tarvitse kuin hieman kirjaa vilkaista saadakseen todistukseen pitkän rivin kymppejä. Tämä ryhmä herättää silloin tällöin keskustelua. Lähes jokainen kokee kuuluneensa tähän ryhmään nuorena.
En näe tasoryhmissä mitään järkeä. Todella harva on liian älykäs tai tyhmä tavalliselle luokalle. Suurimmalle osalle riittäisi jos opettaja antaisi lisätehtäviä. Kirjoissa voisi olla vaikeampia tehtäviä lahjakkaille oppilaille. Tunneilla voisi olla mahdollista opiskella omaan tahtiin. Kun tekeminen loppuu kesken, pitäisi olla lupa opiskella jotain muuta. Pienten muutosten avulla neroluokkaa tarvitsisi enää hyvin harva. Entä jos joku joutuu olemaan monissa tasoryhmissä? Jos on ruotsissa on hyvissä ja englannissa huonoissa, niin eihän se edistä sitä yhteisöllisyyttä, mitä kukkahattutädit vaatii.
Lisäksi jokaisella on oltava samat mahdollisuudet opiskella lukiossa tai ammattikoulussa mitä ikinä haluaa. Peruskoulun idea on, että se antaa kaikille samat lähtökohdat. Kotona voi toki opiskella mitä haluaa, sitä ei kukaan estä. Se varmasti auttaa opiskelussa ja siitä on paljon hyötyä. On totta, että toiset ovat lahjakkaampia kuin toiset tai harrastavat hyödyllisiä asioita. Sille ei voi mitään eikä sitä pidä yrittää estää tasa-arvon takia.
Ihmisten erilaisuus koulussa näkyy lähinnä asenteissa. Yksi tekee tehtäviä yksin ja uskoo osaavansa. Toinen kokee olevansa huono ja pyytää jatkuvasti apua ennen kuin edes yrittää itse. Molemmilla on kuitenkin sama numero todistuksessa. He joutuisivat samaan tasoryhmään.